Liikkumiskyselyn antia osa 2

Jatkamme liikkumiskyselyn vastausten läpikäyntiä tässä postauksessa. Aiemmin esitellyt tulokset löytyvät täältä.

Toiveissa parempia liityntäyhteyksiä junalle

Monissa vapaamuotoisissa kommenteissa tuotiin esille, että Haaga–Kannelmäki-alueelta puuttuvat sujuvat liityntäyhteydet asemille. Esimerkiksi Kuninkaantammesta Kannelmäen asemalle pääsee linjalla 43, jonka aikataulut eivät monesti osu yhteen junien kanssa. Samoin yhteydet Huopalahden asemalle, joka on keskeinen raideliikenteen solmukohta, koettiin hankaliksi. Osittain tähän ongelmaan saatiin ratkaisu jo Helsingin poikittaislinjaston kehittämissuunnitelmassa, jossa nykyisten linjojen 52 ja 552 tilalle päätettiin muodostaa uusi linja 52 reitille Kannelmäki–Pohjois-Haaga–Huopalahden asema–Munkkivuori–Munkkiniemi–Otaniemi.

Linjan 52 uusi reitti Kannelmäki–Pohjois-Haaga–Huopalahden asema–Munkkivuori–Munkkiniemi–Otaniemi.

Linjan 52 on tarkoitus kulkea tulevaisuudessa aamusta alkuiltaan asti 10 minuutin vuorovälillä ja hiljaisempinakin ajankohtina 15 minuutin välein, jolloin liityntäyhteydet muun muassa Huopalahden asemalle toimivat selvästi aiempaa sujuvammin. Tavoitteenamme on toteuttaa sekä Helsingin poikittaislinjaston että tämän nyt meneillään olevan Haagan linjastosuunnitelman muutokset syksyllä 2021, jolloin myös Huopalahden aseman tunnelin pitäisi jälleen avautua bussiliikenteelle. (Nyt tunneli on suljettuna Raide-Jokerin rakennustöiden takia. Lisätietoa.)

Jo poikittaislinjaston muutoksia suunnitellessamme tunnistimme yhdeksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi linjan 52 reitin jatkamisen Kannelmäestä Hakuninmaan kautta Kuninkaantammeen linjan 43 sijaan. Muutamat ovat pohtineet tätä myös blogin kommenteissa ja liikkumiskyselyn vastauksissa. Linjan 52 jatke mahdollistaisi tiheät liityntäyhteydet Kuninkaantammesta Kannelmäen asemalle sekä tiheät yhteydet muun muassa kauppakeskus Kaareen ja muihin Kannelmäen palveluihin. Linja 52 voisi toimia myös tiheänä liityntä- ja asiointiyhteytenä Kannelmäen sisällä ja lisäksi se tarjoaisi tiheän vaihtoyhteyden myös Hämeenlinnanväylän seutubusseihin Kaarelantien kohdalla.

Vastaajat toivoivat nopeampia yhteyksiä

Liikkumiskyselyssämme tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi vuorovälit. Lähes yhtä tärkeäksi koettiin joukkoliikenteen nopeus. Näitä kahta sivuttiin myös monissa vapaamuotoisissa kommenteissa. 

Erityisen paljon toiveita nopeammasta yhteydestä saimme Kuninkaantammen alueelta. Toisaalta moni vastaaja myös totesi, että Kuninkaantammesta selvästi nopein yhteys keskustaan on vaihtaa runkolinjalta 560 junaan Myyrmäessä. Kyseessä on yhteys, jonka käyttökelpoisuus Kuninkaantammen asukkaille parani huomattavasti kevään vyöhykeuudistuksessamme. Koko Myyrmäki–Martinlaakso-alue kuuluu nyt samaan B-vyöhykkeeseen Helsingin pohjoisosien kanssa, joten halvimmalla A- ja B-vyöhykkeillä kelpaavalla lipulla voi nyt matkustaa myös esimerkiksi Kuninkaantammesta Myyrmäkeen. Linjan 560 käyttäjämäärät reitin länsipäässä ovatkin kasvaneet selvästi viime kuukausien aikana. 

Kannelmäessäkin monet toivoivat nopeaa keskustayhteyttä bussilla, mutta aika moni myös totesi, että juna on matka-ajassa ylivoimainen, vaikka asemalle joutuisi kävelemään pidemmänkin matkan. Kannelmäen liityntäyhteyksien parantaminen varmasti sujuvoittaisi monien matkustamista. 

Vastaajien mielestä tärkeimmät joukkoliikennetarjonnassa kehitettävät asiat ovat vuorovälit, joukkoliikenteen nopeus ja vaihtojen toimivuus. 

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelmassa olemme esittäneet linjan 431 reitin muuttamista kulkemaan Kuninkaantammen kautta, kun uusi liittymä Hämeenlinnanväylältä Kuninkaantammeen aikanaan valmistuu. Olemme suunnittelun edetessä tarkistaneet linjan 431 liikennöintiaikaa ja vuoroväliä siten, että jatkossa bussi kulkisi vain ruuhka-aikoina, mutta silloin nykyistä selvästi tiheämmällä 10 minuutin vuorovälillä tarjoten nopeat ja tiheät työmatkayhteydet arkisin aamulla ja iltapäivällä. Kuninkaantammen yhteyksiä keskustan suuntaan muina aikoina voisi nopeuttaa tarjoamalla tiheämpiä liityntäyhteyksiä Kannelmäen asemalle. Samalla muodostuisi tiheä vaihtoyhteys Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastoluonnoksessa esitetylle runkolinjalle 400, joka kulkisi Hämeenlinnanväylää pitkin.

Nopeampia yhteyksiä keskustaan toivottiin monissa kommenteissa myös Etelä- ja Pohjois-Haagassa, mutta tällä yhteysvälillä ei ole linjastosuunnittelun keinoin tehtävissä mitään kovin helppoja parannuksia. Suurimman osan matkasta bussit kulkevat jo nykyisin omilla kaistoillaan ja käytössä on muun muassa liikennevaloetuuksia. 

Vuorovälit tärkein kehittämiskohde

Vuorovälit nousivat siis tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Koska emme voi samanaikaisesti sekä siirtää linjoja nopeammille reiteille että tihentää vuoroväliä, pyrimme muodostamaan näistä lähtökohdista mahdollisimman toimivan linjaston, jossa tiheällä vuorovälillä liikennöivä linja on mahdollisimman monen suunnittelualueen asukkaan saavutettavissa. Esimerkiksi monien toivoma linjan 43 reitin siirto kulkemaan Hämeenlinnanväylää Kehä I:lle asti edellyttäisi uuden linjan perustamista palvelemaan Pohjois-Haagan yhteyksiä tai linjan 40 vuorovälin tihentämistä, mikä ei olisi mahdollista kustannustasoa merkittävästi kasvattamatta. 

Joissain tapauksissa lopputulos voi olla se, että tarjolla on vaihdoton, mutta hieman hitaampi yhteys sekä vaihdollinen, mutta nopeampi yhteys. Joissakin vastauksissa todettiin myös, että olisi hyvä, että kaikki Haagan läpi kulkevat bussit kulkisivat samaa reittiä, jolloin pysäkille lähtiessä ei tarvitsisi pohtia, mille pysäkille missäkin tapauksessa kannattaisi lähteä. Käytännössä tämä yksi yhteinen reitti voisi olla linjan 40 nykyinen reitti Kauppalantien, Tunnelitien ja Ilkantien kautta Näyttelijäntielle. Tuon reitin varrella 400 metrin säteellä bussipysäkeistä asuu lähes 20 000 haagalaista. Loput haagalaiset asuvatkin sitten Huopalahden aseman tai esimerkiksi Vihdintien bussien pysäkin läheisyydessä. 

Bussilinjan 40 nykyinen reitti Elielinaukiolta Pohjois-Haagan asemalle.

Julkaisemme vielä ensi viikolla yhden postauksen liittyen liikkumiskyselyn vastauksiin ja kommentteihin. Mitä ajatuksia herää? Kysyä saa, kuten myös kertoa oman mielipiteensä kommenteissa!