Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaari. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Liikkumiskyselyn antia osa 3

Käymme tässä postauksessa läpi viimeisen katsauksen liikkumiskyselyn vastauksiin. Aiemmat postaukset löydät täältä: osa 1 ja osa 2.

Kauppakeskus Kaaren yhteydet


Kauppakeskus Kaari nousi kyselyssämme selvästi yhdeksi keskeisimmäksi suunnittelualueen asiointi- ja vapaa-ajan kohteista. Nykytilanteessa Kaaren ohitse Kantelettarentietä ajavat linjat 41, 43 ja 56. Lisäksi Kaaren yhteyksiä palvelevat Hämeenlinnanväylän seutubussit, Kehä I:n poikittaislinjat 54 ja 553 sekä lähibussit 31, 32 ja 36. Haagan läpi Kannelmäkeen ajavilla linjoilla 41, 43 ja 56 keskimääräinen vuoroväli on tiheä, mutta bussit tahdistuvat nykyisin usein huonosti, jolloin useampi bussi saattaa ajaa hyvin lähekkäin ja sen jälkeen seuraa pitkä odotus. Poikittaislinjaston muutokset parantavat tilannetta siten, että linjat 52 ja 56 tarjoavat jatkossa yhteyksiä Kaareen molemmat 10 minuutin vuorovälillä.

Mies ja kassi bussipysäkillä.
Liikkumiskyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan muun muassa heidän vapaa-ajan kohteistaan.
Useat vastaajat nostivat kyselyssämme esiin, että yhteydet Lassilasta Kaareen ovat melko lyhyestä noin kilometrin matkasta huolimatta hankalat. Lähibussit tarjoavat yhteyksiä perille asti, mutta liikennöivät harvoin ja rajoitetusti. Linjoilla 54 ja 553K puolestaan pääsee Kehä I:lle, mistä on vielä lähes puolen kilometrin kävelymatka kauppakeskukseen. Lassilaan päin pysäkki on kuitenkin paremmin saavutettavissa, jolloin ostoksia ei tarvitse kantaa pysäkille kovin pitkää matkaa.

Matkamiehentien ja Nuijamiestentien yhteydet


Jo viime talvena keskusteluun nousivat Matkamiehentien ja Nuijamiestentien eli Haagan itäreunan yhteydet. Aiemmin tämän alueen yhteyksiä palveli linja 63, joka nyt liikennöi poikkeusreittiä siten, ettei bussi aja Nuijamiestentien Metsäläntien pohjoispuolista osuutta. Poikittaislinjastosuunnitelmassamme linjan 63 reitti linjattiin kulkemaan Hakamäentietä Ilmalan asemalle ja edelleen uuden Postipuiston asuinalueen kautta Maunulaan ja Paloheinään.

Reitti kulkee Kampista suoraan Mannerheimintielle, josta Hakamäentien kautta Pohjois-Pasilan läpi Metsälään, josta Maunulan läpi Pakilantielle, josta Paloheinäntielle.
Linjan 63 uusi reitti Kamppi–Ruskeasuo–Postipuisto–Maunula–Paloheinä. Reitti tulee voimaan aikaisintaan syksyllä 2021.
HSL:n suunnitteluohjeen näkökulmasta Matkamiehentielle ja Nuijamiestentielle ei ole välttämätöntä järjestää bussiliikennettä, koska Hämeenlinnanväylän sekä Kauppalantien, Tunnelitien ja Ilkantien bussipysäkit ovat riittävän lähellä. Santavuorentien ja Metsäläntien pysäkkien nousijamäärät ovat lisäksi olleet melko vähäisiä, arkisin keskimäärin yksi nousija per lähtö. Ainoastaan Laajasuontien pysäkillä nousijoita on ollut hieman enemmän eli arkisin yhteensä noin 150 nousijaa päivässä ja keskimäärin 2,2 nousijaa per lähtö. Näistä pysäkeistä Metsäläntien pysäkin läheisyydessä ei ole asutusta. Myöskin Santavuorentien pysäkin läheisyydessä asutusta on varsin vähän ja näistäkin osalle Ilkantiellä kulkevat bussit ovat yhtä lähellä.

Pohdimme suunnittelun edetessä tarkemmin Matkamiehentien ja Nuijamiestentien alueen yhteystarpeita. Haaga-Helian kampuksen osalta liikkumiskyselyssä nousi esiin myös toive paremmista yhteyksistä Huopalahden asemalle, mistä on hyvät jatkoyhteydet eri puolille Helsinkiä ja muuta pääkaupunkiseutua.

Muita poimintoja liikkumiskyselyn vastauksista


Useissa vastauksissa harmiteltiin toimimattomia tai puutteellisia poikittaisyhteyksiä. Joitakin epäkohtia saamme ratkaistua jo keväällä hyväksytyn poikittaislinjaston kehittämissuunnitelman muutoksilla. Esimerkiksi linja 52 luo monia kaivattuja yhteyksiä tiheällä vuorovälillä ja myös linjan 56 vuoroväli tihenee. Iloksemme voimme muuten todeta, että linjalla 56 alkoi viikonloppuliikenne jo elokuussa – tätä kun monissa kommenteissa toivottiin. Samalla myös arkiliikenteen vuoroväli hieman tiheni.

Runkolinja 550 on lähivuosina Raide-Jokerin rakennustöiden takia valitettavasti monin paikoin poikkeusreitillä, mutta Raide-Jokeri-pikaratikka tulee valmistuessaan tarjoamaan tiheästi kulkevan ja laatutasoltaan nykyistä bussiliikennettä paremman poikittaisen runkoyhteyden. Linjaa 54 emme käsitelleet keväällä valmistuneessa poikittaislinjastosuunnitelmassamme. Mutta linjan 54 myöhäisillan ja viikonlopun liikennöintiä toivottiin tässä kyselyssä ja vastaavia toiveita on tullut meille muidenkin kanavien kautta. Linjan 51 reitin säilymistä jatkossakin toivottiin, mutta se edellyttäisi merkittävää lisärahoitusta joukkoliikenteeseen. Helsingin poikittaislinjaston kehittämissuunnitelmaan voit tutustua täällä.

Mies, tyttö ja poika urheilukentän vieressä.
Liikkumiskyselyn vastaajat kertoivat viettävänsä vapaa-aikaansa liikunnan ja urheilun parissa.
Yksi tärkeimmistä vapaa-ajan kohteista liikkumiskyselyssämme oli Pirkkolan liikuntapuisto (muun muassa uimahalli). Pyrimme mahdollisuuksien mukaan huomioimaan Pirkkolan yhteydet tässä suunnitelmassamme, mutta yhteyksiä tulee joka tapauksessa tarjoamaan tulevaisuudessa ainakin Raide-Jokeri.

Näin suunnittelu etenee seuraavaksi


Liikkumiskyselystä saimme paljon arvokasta tietoa suunnittelualueella asuvien ja esimerkiksi työssäkäyvien liikkumistarpeista. Tulevina viikkoina käymme läpi kyselyn antia ja muita lähtötietoja, kuten nousijamääriä sekä asukas- ja työpaikkatietoja, ja jatkamme linjaston luonnostelua. Monia ideoita meille muodostui jo viime talvena poikittaislinjastoa suunnitellessamme, mutta nyt meillä on käytettävissämme kattavammat lähtötiedot suunnittelua varten.

Nyt on kaikki liikkumiskyselyn tulospostaukset julkaistu. Mitä mieltä olet? Jätä kommentti.

torstai 5. syyskuuta 2019

Liikkumiskyselyn antia osa 2

Jatkamme liikkumiskyselyn vastausten läpikäyntiä tässä postauksessa. Aiemmin esitellyt tulokset löytyvät täältä.

Toiveissa parempia liityntäyhteyksiä junalle


Monissa vapaamuotoisissa kommenteissa tuotiin esille, että Haaga–Kannelmäki-alueelta puuttuvat sujuvat liityntäyhteydet asemille. Esimerkiksi Kuninkaantammesta Kannelmäen asemalle pääsee linjalla 43, jonka aikataulut eivät monesti osu yhteen junien kanssa. Samoin yhteydet Huopalahden asemalle, joka on keskeinen raideliikenteen solmukohta, koettiin hankaliksi. Osittain tähän ongelmaan saatiin ratkaisu jo Helsingin poikittaislinjaston kehittämissuunnitelmassa, jossa nykyisten linjojen 52 ja 552 tilalle päätettiin muodostaa uusi linja 52 reitille Kannelmäki–Pohjois-Haaga–Huopalahden asema–Munkkivuori–Munkkiniemi–Otaniemi.

Kartalla esitetty linjan 52 uusi reitti Kannelmäestä Otaniemeen.
Linjan 52 uusi reitti Kannelmäki–Pohjois-Haaga–Huopalahden asema–Munkkivuori–Munkkiniemi–Otaniemi.
Linjan 52 on tarkoitus kulkea tulevaisuudessa aamusta alkuiltaan asti 10 minuutin vuorovälillä ja hiljaisempinakin ajankohtina 15 minuutin välein, jolloin liityntäyhteydet muun muassa Huopalahden asemalle toimivat selvästi aiempaa sujuvammin. Tavoitteenamme on toteuttaa sekä Helsingin poikittaislinjaston että tämän nyt meneillään olevan Haagan linjastosuunnitelman muutokset syksyllä 2021, jolloin myös Huopalahden aseman tunnelin pitäisi jälleen avautua bussiliikenteelle. (Nyt tunneli on suljettuna Raide-Jokerin rakennustöiden takia. Lisätietoa.)

Jo poikittaislinjaston muutoksia suunnitellessamme tunnistimme yhdeksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi linjan 52 reitin jatkamisen Kannelmäestä Hakuninmaan kautta Kuninkaantammeen linjan 43 sijaan. Muutamat ovat pohtineet tätä myös blogin kommenteissa ja liikkumiskyselyn vastauksissa. Linjan 52 jatke mahdollistaisi tiheät liityntäyhteydet Kuninkaantammesta Kannelmäen asemalle sekä tiheät yhteydet muun muassa kauppakeskus Kaareen ja muihin Kannelmäen palveluihin. Linja 52 voisi toimia myös tiheänä liityntä- ja asiointiyhteytenä Kannelmäen sisällä ja lisäksi se tarjoaisi tiheän vaihtoyhteyden myös Hämeenlinnanväylän seutubusseihin Kaarelantien kohdalla.

Vastaajat toivoivat nopeampia yhteyksiä


Liikkumiskyselyssämme tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi vuorovälit. Lähes yhtä tärkeäksi koettiin joukkoliikenteen nopeus. Näitä kahta sivuttiin myös monissa vapaamuotoisissa kommenteissa. 

Erityisen paljon toiveita nopeammasta yhteydestä saimme Kuninkaantammen alueelta. Toisaalta moni vastaaja myös totesi, että Kuninkaantammesta selvästi nopein yhteys keskustaan on vaihtaa runkolinjalta 560 junaan Myyrmäessä. Kyseessä on yhteys, jonka käyttökelpoisuus Kuninkaantammen asukkaille parani huomattavasti kevään vyöhykeuudistuksessamme. Koko Myyrmäki–Martinlaakso-alue kuuluu nyt samaan B-vyöhykkeeseen Helsingin pohjoisosien kanssa, joten halvimmalla A- ja B-vyöhykkeillä kelpaavalla lipulla voi nyt matkustaa myös esimerkiksi Kuninkaantammesta Myyrmäkeen. Linjan 560 käyttäjämäärät reitin länsipäässä ovatkin kasvaneet selvästi viime kuukausien aikana. 

Kannelmäessäkin monet toivoivat nopeaa keskustayhteyttä bussilla, mutta aika moni myös totesi, että juna on matka-ajassa ylivoimainen, vaikka asemalle joutuisi kävelemään pidemmänkin matkan. Kannelmäen liityntäyhteyksien parantaminen varmasti sujuvoittaisi monien matkustamista. 

Tärkeimpänä vuorovälit ja nopeus. Sitten vaihtojen toimivuus ja aikataulujen luotettavuus. Sen jälkeen lähes yhtä tärkeitä liikennöintiajat ja pysäkkien sijainti.
Vastaajien mielestä tärkeimmät joukkoliikennetarjonnassa kehitettävät asiat ovat vuorovälit, joukkoliikenteen nopeus ja vaihtojen toimivuus. 
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelmassa olemme esittäneet linjan 431 reitin muuttamista kulkemaan Kuninkaantammen kautta, kun uusi liittymä Hämeenlinnanväylältä Kuninkaantammeen aikanaan valmistuu. Olemme suunnittelun edetessä tarkistaneet linjan 431 liikennöintiaikaa ja vuoroväliä siten, että jatkossa bussi kulkisi vain ruuhka-aikoina, mutta silloin nykyistä selvästi tiheämmällä 10 minuutin vuorovälillä tarjoten nopeat ja tiheät työmatkayhteydet arkisin aamulla ja iltapäivällä. Kuninkaantammen yhteyksiä keskustan suuntaan muina aikoina voisi nopeuttaa tarjoamalla tiheämpiä liityntäyhteyksiä Kannelmäen asemalle. Samalla muodostuisi tiheä vaihtoyhteys Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastoluonnoksessa esitetylle runkolinjalle 400, joka kulkisi Hämeenlinnanväylää pitkin.

Nopeampia yhteyksiä keskustaan toivottiin monissa kommenteissa myös Etelä- ja Pohjois-Haagassa, mutta tällä yhteysvälillä ei ole linjastosuunnittelun keinoin tehtävissä mitään kovin helppoja parannuksia. Suurimman osan matkasta bussit kulkevat jo nykyisin omilla kaistoillaan ja käytössä on muun muassa liikennevaloetuuksia. 

Vuorovälit tärkein kehittämiskohde


Vuorovälit nousivat siis tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Koska emme voi samanaikaisesti sekä siirtää linjoja nopeammille reiteille että tihentää vuoroväliä, pyrimme muodostamaan näistä lähtökohdista mahdollisimman toimivan linjaston, jossa tiheällä vuorovälillä liikennöivä linja on mahdollisimman monen suunnittelualueen asukkaan saavutettavissa. Esimerkiksi monien toivoma linjan 43 reitin siirto kulkemaan Hämeenlinnanväylää Kehä I:lle asti edellyttäisi uuden linjan perustamista palvelemaan Pohjois-Haagan yhteyksiä tai linjan 40 vuorovälin tihentämistä, mikä ei olisi mahdollista kustannustasoa merkittävästi kasvattamatta. 

Joissain tapauksissa lopputulos voi olla se, että tarjolla on vaihdoton, mutta hieman hitaampi yhteys sekä vaihdollinen, mutta nopeampi yhteys. Joissakin vastauksissa todettiin myös, että olisi hyvä, että kaikki Haagan läpi kulkevat bussit kulkisivat samaa reittiä, jolloin pysäkille lähtiessä ei tarvitsisi pohtia, mille pysäkille missäkin tapauksessa kannattaisi lähteä. Käytännössä tämä yksi yhteinen reitti voisi olla linjan 40 nykyinen reitti Kauppalantien, Tunnelitien ja Ilkantien kautta Näyttelijäntielle. Tuon reitin varrella 400 metrin säteellä bussipysäkeistä asuu lähes 20 000 haagalaista. Loput haagalaiset asuvatkin sitten Huopalahden aseman tai esimerkiksi Vihdintien bussien pysäkin läheisyydessä. 

Kartalla kuvattu linjan 40 nykyreitti Elielinaukiolta Mannerheimintietä pitkin Etelä-Haagan reunaa Pohjois-Haagan läpi Pohjois-Haagan juna-asemalle.
Bussilinjan 40 nykyinen reitti Elielinaukiolta Pohjois-Haagan asemalle.
Julkaisemme vielä ensi viikolla yhden postauksen liittyen liikkumiskyselyn vastauksiin ja kommentteihin. Mitä ajatuksia herää? Kysyä saa, kuten myös kertoa oman mielipiteensä kommenteissa!